Kallioniemi kertoo tarinaa Kalle Päätalon lapsuudesta
Taivalkosken Jokijärvellä sijaitseva Kallioniemi, kirjailija Kalle Päätalon lapsuudenkoti, on paljon enemmän kuin museoalue. Se on elävä kulttuuriperinnön keidas, joka kutsuu kävijän astumaan sisään 1920–30-lukujen maalaismiljööseen – aikaan, joka on monelle tuttu Päätalon kirjojen sivuilta.
Museoalueen kunnostus kulttuuritekona
Kallioniemi-Säätiö toteutti kesällä 2024 kunnostushankkeen, jonka tavoitteena oli museoalueen rakennusten säilyttäminen tuleville sukupolville. Hankkeen aikana korjattiin muun muassa ranta-aitta, jonka perustukset olivat painumassa maahan, tilkittiin hirsien rakoja, uusittiin porstuan pärekatto ja rakennettiin esteetön kulkuväylä. Työt tehtiin Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti, perinteitä kunnioittaen.
– Rakennukset menevät ajan saatossa huonoon kuntoon, ja vanhat hirsitalot vaativat jatkuvaa huoltoa. Tänä vuonna saimme myös eduskunnan joululahjarahaa korjaustöihin, kertoo Anne Hoikkala. Hoikkala toimi Kallioniemi-Säätiön asiamiehenä viimeisimmän Leader-hankkeen aikana.
Elävää kulttuuriperintöä ja esteetöntä osallistumista
Kallioniemen kunnostus ei ollut ainoasaan tekninen toimenpide, vaan myös kulttuuriteko. Museoalueella vierailee vuosittain tuhansia Päätalon tuotannosta kiinnostuneita kävijöitä, ja erityisesti Päätalo-viikko tuo Taivalkoskelle kulttuurin ystäviä ympäri Suomen. Kallioniemi toimii myös kotiseutuhistorian oppimisympäristönä paikallisille koululaisille ja nuorille.
Esteettömyys oli tärkeä osa hanketta. Uusi kulkuväylä mahdollistaa liikkumisen rollaattorilla, ja vaikka sisätiloihin ei pääse pyörätuolilla ilman apua, alueella voi liikkua vaivattomasti. Päätalo-viikolla järjestetään ohjelmaa myös lapsille, kuten taikuriesityksiä ja lasten museopäivä Kotiseutumuseolla.
Talkoohenkeä ja Leader-tukea
Talkootyö oli hankkeessa merkittävä voimavara.
– Meillä oli talkoolaisia Puolangalta asti, ja pärekattoa oli tekemässä kolme Päätalo-fania. Talkoohenki oli lämmin ja innostava, Hoikkala kuvailee.
Meillä oli talkoolaisia Puolangalta asti, ja pärekattoa oli tekemässä kolme Päätalo-fania. Talkoohenki oli lämmin ja innostava.
Koillismaan Leaderin tuki oli hankkeen toteutumiselle ratkaiseva.
– Olemme saaneet tukea myös aiemmissa hankkeissa, ja Leader-prosessista on jäänyt myönteinen kokemus. Strategia on selkeä ja tukee kulttuuriperinnön vaalimista, Hoikkala kiittelee.
Valoisat näkymät tulevaisuuteen
Kallioniemen tulevaisuus näyttää valoisalta. Kiinnostus Kalle Päätalon tuotantoa kohtaan on kasvanut, erityisesti äänikirjojen myötä. Säätiö suunnittelee toimintaa viiden vuoden jaksoissa, ja nyt kunnostettujen tilojen ansiosta museoalue on valmis vastaanottamaan kävijöitä vuosiksi eteenpäin.
– Kokonaisuus on ollut hankkeen kohokohta. Saimme kaiken tehtyä, ja nyt Kallioniemi on taas kunnossa. Tämä on kulttuuriperinnön vaalimista parhaimmillaan.
Tutustu Kallioniemeen!
Kallioniemellä sijaitsee myös museopuoti, josta voi ostaa muun muassa kahvia, virvokkeita ja matkamuistoja.
Juttu on osa Juurevaa kulttuuria -kampanjaa.
Kulttuuri kuuluu kaikille! EU:n maaseuturahoitus tuo kulttuurin lähelle. Erityisesti Leader-ryhmien kautta on rahoitettu tuhansia hankkeita, jotka tuovat taidetta, tapahtumia ja elämyksiä kaikkialle Suomeen – myös sinne, minne muut resurssit harvoin yltävät.