Leader-rahoitus vaarassa loppua – vaikutukset tuntuisivat suoraan Koillismaalla
Maaseudun kehittämiseen tarkoitettua Leader-rahoitusta ollaan Euroopan komission toimesta uudistamassa, ja päätökset voivat vaikuttaa suoraan alueemme kylien toimintaan, yritysten käynnistymiseen ja yhteisöjen hyvinvointiin. Leader-toiminnan jatko ei ole itsestäänselvyys – pian Suomessa päätetään siitä, millaiset mahdollisuudet paikallisella kehittämisellä on vuoden 2027 jälkeen.
Pienillä tuilla suuria vaikutuksia
Koillismaan Leader on viime vuosina mahdollistanut Kuusamoon, Posiolle ja Taivalkoskelle satoja hankkeita, joilla on ollut näkyvä vaikutus asukkaiden arkeen. Vuosien aikana rahoituksen avulla on muun muassa:
- Kunnostettu kylätaloja, jolloin käyttökustannuksia on saatu laskettua.
- Kehitetty seuratoimintaa, joka on parantanut alueen harrastusmahdollisuuksia.
- Myönnetty aloitustukia useille pienille yrityksille, joista osa on kasvanut työnantajiksi.
- Toteutettu nuorten omia projekteja ja yrityskokeiluja Nuoriso Leader -rahalla.
Vaikka yksittäiset Leader-hankkeet ovat usein pieniä, niiden yhteisvaikutus asukkaille ja kylille on merkittävä. Talkootyö, vapaaehtoisuus ja yksityinen rahoitus moninkertaistavat julkisen rahan vaikutuksen paikallistasolla.
Leader tukee elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä
Leader-toiminta ei ole vain hankerahoitusta – se tuo alueelle yhteistä tekemistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tarjoaa yrittäjille matalan kynnyksen mahdollisuuksia. Leaderin vahvuus on sen paikallisuus: paikallisista asukkaista koostuva hallitus tekee hankepäätökset alueen omista tarpeista ja lähtökohdista käsin.
Koillismaan Leader on tehnyt pitkään tiivistä ja toimivaa yhteistyötä Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpoliksen kanssa. Yrityskehittäjä Jukka Koutaniemi kertoo, että myös he Naturpoliksella ovat nähneet, kuinka merkittävä rooli Leader-rahoituksella on alueen elinvoiman sekä erityisesti pk-yritysten kehittämisessä.
”Paikallinen päätöksenteko on tässä keskeistä, sillä vain sen kautta rahoitus voidaan kohdentaa aidosti alueen tarpeisiin. Siksi Leader-toiminnan jatkuminen on erittäin tärkeää, ja sen merkityksestä on syytä puhua aktiivisesti, jotta myös tulevaisuudessa pystymme turvaamaan maaseudun ja yritystoiminnan kehittämisen edellytykset”, Koutaniemi vetoaa.
Päätöksenteko siirtyy Suomelle
Leader on ollut pakollista EU:n jäsenmaille 30 vuoden ajan ja siihen on Suomessa käytetty pakollisen minimin verran rahoitusta, 5 % maaseuturahoituksesta. Nykyisellä rahoituskaudella (2023–2027) tämä tarkoittaa 230 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Jatkossa Suomi päättää itse Leader-toiminnan rahoittamisen laajuudesta.
Leader-toiminta kattaa 99 % Suomen pinta-alasta. Leader-toiminnan piirissä on 2,5 miljoonaa suomalaista. Juuri siksi sen merkitys näkyy arjessa; kylissä, kunnissa ja ihmisten elämässä. Suomen 53 Leader-ryhmää tekevät vaikuttavaa työtä koko Suomen puolesta.
Leader-ryhmät ovat maaseutukuntien tärkein rahoituskumppani. Leader-toiminnassa on mukana 298 kuntaa, jotka myös osarahoittavat toimintaa. Kun kunta satsaa yhden euron kehittämistyöhön, on sen vipuvaikutus paikallisesti seitsenkertainen. Näin siksi, että ensinnäkin kuntaeuron lisäksi toimintaa rahoittavat myös EU ja Suomen valtio. Lisäksi hankkeiden toteuttajilta mukaan tulee omarahoitusta, vapaaehtoistyötä ja yritysrahoitusta.
Kun rahoituksen tulevaisuus ratkaistaan, kyse ei ole yksittäisistä hankkeista, vaan koko alueen elinvoiman jatkumisesta – säilyvätkö kylät elinvoimaisina ja saavatko pienet yritykset jatkossakin tukea kasvuunsa.