Haskap kasvaa Posion Jumiskossa – ammattimaista luomutuotantoa kehitetään asiantuntijoiden kanssa
Posiolaiset sukujuuret omaava Matti Luokkanen rakentaa Posion Jumiskoon ammattimaista haskapin eli hunajamarjan luomutuotantoa. Tavoitteena ei ole pelkästään marjojen kasvattaminen, vaan myös niiden jalostaminen erilaisiksi tuotteiksi. Koillismaan Leaderin kautta saatu maatalouden kokeilutuki on mahdollistanut tuotannon, laitteiden ja tarvittavan osaamisen suunnittelun yhdessä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
Heinäpellosta marjatilaksi
Ajatus haskapin viljelystä syntyi, kun Luokkanen pohti käyttöä Posiolla sijaitsevalle heinäpellolle, jolta oli viimeksi korjattu heinää 1960-luvulla. Jumiskossa sijaitseva reilun kahden hehtaarin pelto kuului aiemmin hänen isänsä kotitilaan.
Luokkanen ryhtyi selvittämään, mikä viljelykasvi soveltuisi Lapin olosuhteisiin. Haskap osoittautui kiinnostavaksi vaihtoehdoksi, sillä se viihtyy pohjoisessa ja tunnetaan ravinteikkaana marjana. Viljely oli Luokkaselle luonteva valinta, sillä hän kertoo olleensa viherpeukalo pienestä pitäen.
Tilalla kasvaa nyt noin 9 000 haskap-pensasta. Niistä 5 000 istutettiin vuonna 2023 ja 4 000 vuonna 2024. Täysikasvuisina pensaat ovat noin puolitoista metriä korkeita ja leveitä.
Kesällä 2026 parhaiten kasvaneet pensaat olivat jo yli puolen metrin korkuisia ja tuottivat parikymmentä marjaa pensasta kohden. Pienimmissä pensaissa marjoja oli vielä vain muutamia.
Pitkän aikavälin tavoitteena on noin 20 000 kilon vuotuinen sato. Ensimmäinen varsinainen myyntisato, arviolta muutamia satoja kiloja, on tarkoitus saada vuonna 2027.
Luomua ja koskematonta maata
Luomutuotanto on tilan toiminnan perusta. Luokkaselle tärkeitä ovat tuotantotavan ympäristöhyödyt, maaperän hyvinvointi ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Luomutuotanto tuo myös tuotteille lisäarvoa.
Peltoa ei ole koskaan muokattu, joten sen maaperän rakenne sekä eliöstö, sienirihmastot ja kasvien juuristot ovat saaneet kehittyä rauhassa. Pellolla on kasvanut luontaisesti niittykasvillisuutta ja viime vuosina sinne on kylvetty myös typensitojakasveja ylläpitämään maan kasvukuntoa ja ravinnekiertoa.
Haskap-pensaiden kasvatuksessa hyödynnetään ensisijaisesti viherlannoitusta. Tarvittaessa yksittäisiä pensaita lannoitetaan kohdennetusti luomutuotantoon soveltuvilla lannoitteilla. Maaperän kasvukunnosta huolehditaan myös maltillisella kalkituksella.
Luokkanen haluaa pitää kiinni tästä tuotantosuunnasta, vaikka luomuviljelyllä ei saavutettaisi mahdollisimman suurta satoa.
Pääpaino marjojen jalostamisessa
Osa sadosta voidaan myydä tuoremarjana, mutta tavoitteena on jalostaa suurin osa marjoista pidemmälle. Mahdollisia tuotteita voisivat olla esimerkiksi ravinnerikas haskap-jauhe, fermentoitu marjajauhe, hillot, soseet ja mehut.
Haskap on herkkä marja, jonka käsittely edellyttää katkeamatonta kylmäketjua. Jalostaminen parantaa sadon hyödynnettävyyttä ja tuotteiden säilyvyyttä sekä kasvattaa marjoista saatavaa lisäarvoa.
Tuotekehitystä tehdään yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun Biolabran kanssa. Syksyllä kokeiluja jatketaan myös Redun tuotekehityskeittiössä Kemijärvellä.
Yhteistyön avulla selvitetään, mitkä tuotteet soveltuvat parhaiten tilan tuotantoon ja mihin niistä alkuvaiheessa keskitytään. Tavoitteena on saada ensimmäiset tuotteet myyntiin vuonna 2027.
Pidemmällä aikavälillä Luokkanen näkee mahdollisuuksia myös viennissä erityisesti Aasian markkinoille. Luonnon puhtaus, luomutuotanto ja vahva Lappi-mielikuva voivat olla etenkin haskap-jauheen kilpailuvaltteja.
Uutta osaamista ja toimintaa Posiolle
Luokkanen on koulutukseltaan kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri, eikä hänellä ole maatalousalan koulutusta. Viljelyssä tarvittavaa tietoa hän on hankkinut itsenäisesti muun muassa verkosta ja seuraamalla alan kehitystä.
Asiantuntijoilta hän kaipaa erityisesti ajatusten sparraamista ja uusia näkökulmia. Lapin ammattikorkeakoulun kanssa tehty yhteistyö onkin tuonut tuotekehitykseen hyödyllistä osaamista.
Haskapin ammattimainen viljely on Suomessa vielä vähäistä. Monilla marjatiloilla haskapia kasvatetaan muiden marjalajien rinnalla, mutta Luokkanen kuuluu harvoihin viljelijöihin, joiden tila keskittyy pelkästään hunajamarjaan.
Jumiskossa tila tunnetaan jo hyvin, ja se on herättänyt kiinnostusta myös tutustumiskohteena. Laajemmin Posiolla toiminta ei vielä ole yhtä tuttua.
Yhteistyötä tehdään muun muassa posiolaisen Medenneitojen Hunajan kanssa. Kesästä 2027 alkaen yrityksen mehiläiset auttavat haskap-pensaiden pölytyksessä ja tukevat näin sadon muodostumista. Luokkanen on avoin yhteistyölle myös muiden vastuullisesti toimivien marja-alan yritysten ja toimijoiden kanssa.
Teknologiaa ja matkailuyhteistyötä
Tulevaisuudessa tilalla etsitään teknologisia ratkaisuja, joiden avulla marjojen ravintoarvot voidaan säilyttää mahdollisimman hyvin jalostuksen aikana. Myös jalostuslaitteilta odotetaan nykyistä parempaa energiatehokkuutta.
Marjoille soveltuvia poimintakoneita käytetään maailmalla jo laajasti. Luokkanen kehittää parhaillaan myös omaa poimintakonetta tilan tarpeisiin.
Markkinoinnin keskeisiä vahvuuksia ovat Posio, Lappi, luonnon puhtaus ja luomutuotanto. Matkailijoita on tarkoitus tavoittaa paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta tarjoamalla tuotteita myyntiin esimerkiksi matkailualan yrityksille.
Onnistuminen näkyy valmiina tuotteina ja myyntinä
Hanke on loppusuoralla, mutta sen lopulliset vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin. Luokkasen mukaan hankkeen hyödyllisyyttä voidaan arvioida vuoden tai kahden kuluttua sen perusteella, syntyykö kehitetyille tuotteille myyntiä.
Konkreettisin merkki onnistumisesta on, että tilalla on silloin joko itsenäisesti tai yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kehitettyjä haskap-tuotteita, jotka ovat löytäneet tiensä asiakkaiden koteihin.
Lisätietoa tilasta: www.lapinhunajamarja.fi
